ESG-tietojen ja GHG-päästölaskennan opas | Microsoft Sustainability

ESG-tietojen hallinta tarkoittaa organisaation ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotietojen (ESG) keräämistä, järjestämistä ja analysointia sekä niistä raportointia. Se varmistaa ESG-tietojen tarkkuuden, eheyden ja helppokäyttöisyyden, jotta organisaatiot voivat mitata ESG-pistemääränsä luotettavasti, tunnistaa parannusalueita ja viestiä tehokkaasti ESG-käytännöistään sidosryhmille.

ESG-tietojen hallinta on tärkeä osa yrityksen vastuullisuutta sekä ympäristön kestävää kehitystä . Itse asiassa monet sijoittajat hyödyntävät nykyään ESG-ehtoja analysoidessaan mahdollisia sijoituskohteita.

Ympäristöön liittyviä seikkoja ovat esimerkiksi seuraavat alueet:

• Jätteiden vähentäminen
• Veden säästäminen
• Energiatehokkuus

Yhteiskunnalliset elementit keskittyvät usein seuraaviin:

• Monimuotoisuus- ja osallistamiskäytännöt
• Työpaikan turvallisuus
• Ihmisoikeudet ja työsuhteet

Viimeisenä hallinto sisältää sisäisiä käytäntöjä, kuten seuraavat:

• Johdon rakenne ja monimuotoisuus
• Korruption estämiskäytännöt
• Johdon palkkiot

Tehokas ESG-tietojen hallinta voi auttaa organisaatioita hallitsemaan riskejä, saamaan toiminnallista tehokkuutta ja samalla tehostamaan kestävää kehitystä sekä yrityksen vastuullisuuden edistymistä. Tämä voi parantaa organisaation mainetta yleisön keskuudessa ja luoda kilpailuetua.

ESG-tiedot ovat entistä tärkeämpiä yrityksille, kun on kyse kattavien kestävän kehityksen strategioiden luomisesta ja toteuttamisesta. Koska ESG-tiedot tarjoavat yrityksille tilannevedoksen niiden suorituskyvystä ja vaikutuksesta, yritykset voivat tunnistaa riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät niiden toimintaan. Kestävän kehityksen tietojen avulla voidaan myös luoda ratkaisuja ja auttaa organisaatioita saavuttamaan nollapäästöt.

Kun ESG-tietoja käytetään päätöksenteossa, yritykset voivat tarkastella niiden vaikutusta taloudellisten tulosilmaisimien ohella. Kun ESG-tekijät otetaan huomioon, organisaatiot voivat luoda yrityksen vastuullisuusaloitteita (CRI) ja laatia liiketoimintasuunnitelmia, jotka johtavat usein tehokkaisiin tuloksiin, joiden pitkän aikavälin arvo on pelkkiä taloudellisia tuloksia suurempi.

Esimerkiksi ESG-tietojen analysointi voi johtaa liiketoimintapäätöksiin, jotka parantavat toiminnallista tehokkuutta, kuten kuljetusverkkojen ja valmistusprosessien tehostamiseen ja nopeuttamiseen . Lisäksi investoiminen vaihtoehtoisiin energialähteisiin, kuten aurinko- tai geotermiseen energiaan, tuottaa merkittävää lisäarvoa verrattuna kustannussäästötoimenpiteisiin, jotka tehdään huomioimatta ympäristövaikutuksia. Tämäntyyppiset investoinnit kasvattavat brändin arvoa ja hallitsevat samanaikaisesti riskitasoja.
 

ESG-tietojen perustason määrittäminen päästölaskennan avulla

ESG-tietojen perustason määrittäminen edellyttää tarkkaa ja kattavaa päästölaskentaa. Tämä on tärkeä vaihe organisaation ympäristö- ja yhteiskuntavaikusten ymmärtämisessä ja vähentämisessä. Asianmukainen GHG-päästölaskenta edellyttää, että kaikista organisaation toimintoihin liittyvistä päästölähteistä ollaan tietoisia. Yleisiä päästölähteitä ovat esimerkiksi seuraavat:

• Fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköä ja kuljetusta varten.
• Maankäytön muutokset (esimerkiksi metsän muuntaminen maatalouskäyttöön).
• Jätetuotanto ja vedenkulutus.

ESG-tietojen perustasoa määritettäessä on tärkeää määrittää myös päästölaskennan laajuus. Organisaatiot voivat esimerkiksi aloittaa toimitilatason analyysillä, jossa lasketaan tiettyjen toimipaikkojen GHG-päästöt. Ne voivat myös analysoida organisaationlaajuisia toimintoja globaalissa mittakaavassa. Kun laajuus on määritetty, seuraaviin vaiheisiin kuuluu kestävän kehityksen tietojen kerääminen, laskeminen ja tallentaminen raportointia varten.

Organisaatiot voivat tehokkaasti mitata ja hallita GHG-päästöjä, pienentää hiilijalanjälkeään ja luoda ESG-raportin seuraavien toimien avulla:

1. Aseta rajat. Määritä hiilijalanjäljen arvioinnin organisaatiorajat. Tähän sisältyy sen määrittäminen, mitkä toiminnot, tilat ja aktiviteetit sisällytetään.
2. Kerää tiedot. Kerää tietoja energiankulutuksesta, polttoaineiden käytöstä, jätetuotannosta ja muista olennaisista toiminnoista määritettyjen rajojen sisällä. Tähän voi sisältyä sähkölaskujen tarkistaminen, kyselyjen suorittaminen ja valvontajärjestelmien käyttäminen.
3. Luokittele päästöt. Luokittele kerätyt tiedot kolmeen laajuuteen, jotka on määritelty kasvihuonekaasuprotokollassa:
   
   • Laajuus 1: Suorat päästöt omistetuista tai hallituista lähteistä (esimerkiksi paikan päällä olevat polttoaineautot ja yrityksen omistamat ajoneuvot).
   • Laajuus 2: Epäsuorat päästöt ostetusta sähköstä, lämmöstä tai höyrystä.
   • Laajuus 3: Arvoketjun epäsuorat päästöt, mukaan lukien toiminnot, kuten kuljetus, hankinta, jäte ja työntekijöiden työmatkat.
     
4. Laske päästöt. Muunna kerätyt tiedot GHG-päästöiksi asianmukaisten päästötekijöiden ja laskentamenetelmien avulla. Useat työkalut ja hiilijalanjälkiratkaisut voivat yksinkertaistaa tätä prosessia.
5. Tunnista päästölähteet. Analysoi lasketut päästötiedot, jotta voit tunnistaa tärkeimmät päästölähteet organisaatiossa. Näitä voivat olla esimerkiksi paljon energiaa käyttävät prosessit, tehottomat laitteet tai paljon lähettävät kuljetusmenetelmät.
6. Aseta vähennystavoitteet. Määritä päästölähteiden analyysin perusteella vähennystavoitteet kullekin päästöjen laajuudelle. Ota tavoitteita määritettäessä huomioon toimialan vertailuarvot, lainsäädäntövaatimukset ja sidosryhmien odotukset.
7. Toteuta vähentämisstrategioita. Kehitä ja toteuta strategioita tavoitteiden saavuttamiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tähän voivat kuulua energiatehokkuustoimet, uusiutuvan energian käyttöönotto, jätehuoltoon liittyvät parannukset, toimitusketjun optimointitoimitusketjun optimointi, työntekijöiden osallistaminen sekä muut aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää päästöjä.
8. Valvo ja seuraa edistymistä. Valvo ja seuraa säännöllisesti organisaatiosi GHG-päästöjä, jotta voit arvioida edistymistä kohti vähentämistavoitteita. Tämä saattaa edellyttää jatkuvaa tietojen keräämistä, suorituskykyilmaisimia ja säännöllisiä tarkastuksia. Säädä strategioita tarpeen mukaan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.
9. Raportoi ja viesti. Jaa organisaatiosi ESG-tiedot, vähentämistavoitteet ja edistyminen lainsäädäntöelinten ja asiaankuuluvien sidosryhmien – sekä sisäisten (työntekijöiden ja johdon) että ulkoisten (sijoittajien, asiakkaiden ja yleisön) – kanssa kestävän kehityksen raporttien, ympäristötietojen ja toimialan aloitteiden avulla.
10. Osallista toimittajat ja tee yhteistyötä. Osallista toimittajat, asiakkaat ja muut kumppanit, jotta voit käsitellä päästöjä koko arvoketjussa. Tee yhteistyötä toimialan vertaisyritysten kanssa, osallistu alan aloitteisiin ja etsi ulkoista asiantuntemusta, jotta voit tehostaa kestävän kehityksen toimia.

Yritykset, jotka haluavat tehostaa kestävän kehityksen toimiaan, voivat hyötyä merkittävästi ESG-raportoinnin parhaiden käytäntöjen käyttöönotosta. Näin organisaatiot voivat parantaa päästölaskennan ja kestävän kehityksen raportoinnin laatua ja luotettavuutta, osoittaa sitoutumisensa kestävyyteen ja olla tehokkaasti yhteydessä sidosryhmiin.

Kestävän kehityksen ja ESG-raportoinnin parhaiden käytäntöjen käyttöönotto auttaa organisaatioita seuraavissa:

1. Arvioi organisaation ympäristö- ja yhteiskuntavaikutus kattavasti, tunnista parannusalueet ja aseta mielekkäät kestävän kehityksen tavoitteet.
2. Paranna yrityksen mainetta ja uskottavuutta sidosryhmien, kuten sijoittajien, asiakkaiden ja työntekijöiden, keskuudessa.
3. Toteuta kustannussäästömahdollisuuksia, paranna toiminnan tehokkuutta ja hallitse ESG-tekijöihin liittyviä riskejä.
4. Kannusta innovointiin edistämällä kestäviä käytäntöjä ja rohkaisemalla kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin ja kuluttajien mieltymyksiin.

Lisäksi organisaatiot, jotka omaksuvat ESG-tietojen keräämisen ja kestävän kehityksen edistymisestä raportoinnin varhaisessa vaiheessa, voivat saada kilpailuetua sellaisiin organisaatioihin nähden, jotka omaksuvat odottavan lähestymistavan. Asettamalla itsensä vastuullisuuden johtaviksi toimijoiksi varhaiset omaksujat erottautuvat muista markkinoilla, houkuttelevat yhteiskunnallisesti tiedostavia ihmisiä ja luovat vahvoja suhteita asiakkaisiin, jotka priorisoivat kestävyyden.

Varhaiset omaksujat saattavat myös auttaa muokkaamaan standardeja ja kehyksiä, jotka koskevat päästölaskentaa ja kestävän kehityksen raportointia, mikä mahdollisesti vaikuttaa alan käytäntöihin ja lainsäädäntöön. Vastaavasti organisaatiot, jotka eivät priorisoi näitä toimia, voivat jäädä jälkeen vertaisistaan, yrittävät vaivoin pysyä kehittyvien raportointivaatimusten ja sidosryhmien odotusten perässä ja mahdollisesti vahingoittavat omaa mainettaan.

ESG-standardien ja -kehyksen käyttäminen

Sen lisäksi, että organisaatiot ottavat käyttöön joukon kestävän kehityksen parhaita käytäntöjä, ne voivat hyötyä ESG-standardien yhdistämisestä päivittäiseen liiketoimintaan. Tämä voi kasvattaa ESG-pisteitä ja positiivisia tuloksia pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä:

• ESG-standardien integrointi toimitusketjuun ja hankintaprosesseihin voi auttaa organisaatioita tunnistamaan kestäviä toimittajia, hallitsemaan riskejä ja varmistamaan vastuulliset hankintakäytännöt.
• Energiatehokkaiden käytäntöjen toteuttaminen, jätteiden vähentäminen ja resurssien kulutuksen optimointi eri toiminnoissa paitsi säästää kustannuksia myös parantaa kestävän kehityksen suorituskykyä.
• ESG-tekijöiden priorisointi henkilöstöhallinnossa ja työntekijöiden hallintakäytännöissä voi auttaa houkuttelemaan ja säilyttämään parhaat osaajat, tehostamaan työntekijöiden sitoutumista ja parantamaan yleistä tuottavuutta.

ESG-standardien sisällyttäminen tuotesuunnitteluun, kehitykseen ja markkinointiin voi vahvistaa brändin mainetta, vastata kuluttajien odotuksiin ja edistää asiakasuskollisuutta.

Vaikka on tärkeää osoittaa yrityksen kestävä kehitys ja vastuullinen toiminta, päästölaskenta voi olla monimutkainen hanke.

Yksi merkittävä haaste on tietojen kerääminen ja hallinta. Päästölaskenta edellyttää, että organisaatiot keräävät valtavan määrän tietoja eri lähteistä kaikissa toiminnoissaan. Tietojen tarkkuuden ja täydellisyyden varmistaminen voi olla aikaa vievä ja paljon resursseja vaativa tehtävä.

Kun organisaatio kerää ja analysoi ESG-tietoja, yrityksen on määritettävä mielekkäät tavoitteet, jotka edistävät kestävän kehityksen edistymistä. Oikean tasapainon löytäminen maailmanlaajuisen kestävän kehityksen kanssa yhteensopivien tavoitteiden asettamisen ja yrityksen kykyjen ja resurssien mukaan saavutettavissa olevien tavoitteiden asettamisen välillä voi kuitenkin olla vaikeaa.

Toinen haaste on standardoitujen kehysten ja raportointivaatimusten puuttuminen. GHG-laskenta kehittyy edelleen, eikä yleisesti hyväksyttyä mittaus- ja raportointistandardia ole. Organisaatioiden voi olla vaikea valita sopivia kehyksiä ja menetelmiä ESG-pistemäärän arvioimiseksi. Lisäksi eri sidosryhmien raportointivaatimukset voivat vaihdella.

Vaikka läpinäkyvyys ja tietojen ilmoittaminen ovat tärkeitä luottamuksen ja uskottavuuden lisäämiseksi, monimutkaisten tietojen välittäminen selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla ei ole helppoa. Organisaatioiden on muunnettava erittäin tekniset tiedot merkityksellisiksi näkemyksiksi ja tarinoiksi, jotka vaikuttavat positiivisesti eri sidosryhmiin – kuten sijoittajat, asiakkaat, työntekijät ja yhteisöt – ja lisäävät päästölaskennan ja raportoinnin monimutkaisuutta.

GHG-päästölaskennan ja ESG-tietojen hallinnan ratkaisut

Organisaatioiden on luotava tehokkaita tiedonhallintaprosesseja ja investoitava asianmukaisiin teknologioihin ja ratkaisuihin parantaakseen kestävän kehityksen raportointikäytäntöjään.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä mullistavista tekniikoista tässä tilassa:

• Tiedonhallinta- ja analytiikkatyökalut –  Näiden työkalujen avulla yritykset voivat kerätä, integroida ja analysoida tehokkaasti suuria määriä ESG-tietoja sekä parantaa tietojen tarkkuutta ja antaa reaaliaikaisia merkityksellisiä tietoja.
• Esineiden Internet (IoT) ja tunnistinteknologia – IoT-laitteita ja tunnistimia otetaan yhä useammin käyttöön ympäristötietojen, kuten energiankulutuksen, päästöjen ja vedenkäytön, tallentamiseksi ja valvomiseksi reaaliaikaisesti.
• Lohkoketjuteknologia – Läpinäkyvyyden, jäljitettävyyden ja muuttumattomuuden tarjoava lohkoketju on arvokas teknologia, joka parantaa kestävän kehityksen raportointikäytäntöjä.
• Tekoäly ja koneoppiminen – Tekoäly- ja koneoppimistekniikat voivat analysoida suuria tietojoukkoja, tunnistaa kuvioita ja luoda arvokkaita merkityksellisiä tietoja hiilidioksidilaskentaa ja ESG-tietojen hallintaa varten.
• ESG-raportointiohjelmisto – Erilliset ESG-raportointiratkaisut auttavat organisaatioita tehostamaan ja nopeuttamaan raportointiprosesseja käyttämällä ennalta määritettyjä kehyksiä, tietomalleja ja suorituskykyilmaisimia, jotka on räätälöity tiettyjä raportointistandardeja varten.

Arvioi ESG-tietojesi valmius

Saat selkeän näkymän ESG-tietojen valmiudesta vastaamalla organisaatiosi raportointiin, ihmisiin, kulttuuriin ja strategiaan liittyviin kysymyksiin. Osallistu Microsoft Sustainability ESG Data Assessment -arviointiin ja hanki mukautettuja ohjeita siihen, miten voit edistää kehitystä ja lisätä liiketoiminta-arvoa.

Tutustu Microsoftin kestävän kehityksen ratkaisuihin

Selvitä, miten voit tallentaa ja vähentää ympäristövaikutuksiasi sekä raportoida niistä Microsoft Sustainability Managerinavulla. Tutustu myös siihen, miten päästövaikutusten koontinäyttö voi auttaa arvioimaan hiilidioksidipäästösi ja jo säästämäsi päästöt, jotka liittyvät Microsoft Azuren ja Microsoft 365 -pilvipalveluiden käyttöön.